Kulttuurituotannon opiskelu

20.3.2018

Sivusin kulttuurituotannon opiskeluja joskus vuosia sitten vanhan blogin postauksissa, mutta päätin kirjoittaa siitä myös täällä uuden blogin puolella nyt, kun korkeakoulujen yhteishaku on juuri alkanut. Mitä on kulttuurituotannon opiskelu? Millaisia opinnot ovat? Mitä kulttuurituottaja tekee?

Mitä kulttuurituotanto on ja missä kulttuurituottaja työskentelee?

Kun kerron opiskelevani kulttuurituottajaksi ammattikorkeassa, monikaan ei tiedä, mitä se edes tarkoittaa eikä aina kehtaa kysyä. Eikä varsinkaan jälkikäteen muista, mitä olen vastannut :D Yleensä ilmoitankin siis jo samassa lauseessa perään, että "se on tarkoittaa tapahtumatuotantoa ja sen sellaista projektiluontoista työtä", vielä hieman epämääräistääkseni asiaa lisää...

Kulttuurituottaja voi tehdä mitä tahansa projektiluontoisia töitä. Kutu voi siis olla töissä lähes missä tahansa: kunnalla, yhdistyksillä, liitoissa, osuuskunnissa, pyörittää omaa yritystä tai olla pätkä- tai projektityöläinen. Esimerkiksi kunnalla kulttuurituottaja voi työskennellä toiminnanohjaajana, järjestää kuntouttavaa toimintaa tai vaikka leirejä. Yrityspuolella järjestetään seminaareja, konferensseja tai vaikka messuja, yhdistyksissä esim. tapahtumia tai kampanjoita. Tapahtumatuotannon aihealue ei tosiaankaan ole se ainoa osaamisalue, vaan työmahdollisuuksia löytyy myös markkinoinnin, brändäyksen tai vaikka suurlähetystöjen piireistä. Kulttuurituottaja työskentelee usein esimiehenä, ja kaiken kaikkiaan vastaa siitä, että kokonaisuus on onnistunut.


Millaista opetus on käytännössä?

Alan opiskelusta minulla ei ollut kovin tarkkoja odotuksia, sillä netistä siitä löytyy hyvin vähän hands-on tietoa ja laitoin hakemuksen silloin aika vauhdikkaasti, keskellä toiseen kaupunkiin muuttoa ja uudessa työssä aloitusta. Näin melkein kolmen vuoden (!!) kokemuksen perusteella voisin sanoa, että opiskelu on ollut jännittävää, rankkaa, käytännöllistä ja unelmia ruokkivaa. Opetus on meillä Metropoliassa todella laadukasta, opettajat alansa asiantuntijoita ja kurssit mielenkiintoisia.

Läsnäolopakkoa ja lähiopetustunteja on korkeakouluksi paljon, ja se on ollut itselleni rankinta kahden työpaikan ohella suorittaa. Olen kuitenkin koko ajan pysynyt maksimien poissaolojen määrissä (yleensä 2 kertaa/kurssi) tai siis usein jo niiden allekin, heh. Poissaoloista täytyy tehdä korvaavat tehtävät, jotka ovat usein esim. esseitä missatulla tunnilla käsitellyistä asioista.

Ensimmäisenä vuotena opintoihin sisältyi mm. mm. Exceliä (mm. matkalaskut, kassavirtapohjat, palkkalaskelmat, kulukoonti), tapahtumatuotannon peruskurssi, markkinointia, viestintää (lehdistötiedotteet, kritiikit, haastattelut, ammattitekstit), taiteiden tuntemusta (tanssi, teatteri, musiikki, elokuva, kirjallisuus, kuvataiteet...), kulttuurin tuntemusta (kohderyhmät, tapakulttuuri, popkulttuuri...), musiikin managerointia, visuaalista viestintää ja tapahtumatekniikkaa.

Myöhempinä vuosina lukkarissa on ollut ainakin johtamista, tapahtumamarkkinointia, innovaatioprojektia, liiketoiminta-analyysiä, apurahoja, taloushallintoa, ruotsia, brändinhallintaa, tutkimuksellista kehittämistyötä, englantia, kansainvälistymistä ja puheviestintää. Kävin toisena vuonna etukäteen harjoittelun, joten tein osan kakkosvuoden kursseista vasta nyt kolmannella.

Tähtään valmistumaan kesäkuussa, jolloin valmistuisin vuoden etuajassa :) Enää puuttuu 35 op!

Koulutyöt

Kotihommia on paljon, kuten myös ryhmätöitä. Ryhmätyöt on olleet suuritöisiä mutta antoisia, ja niitä ollaan väännetty varmasti kymmeniä ja taas kymmeniä näiden vuosien aikana. Ryhmätyömuotoja on olleet esimerkiksi kokonaisten tapahtumakäsikirjojen kirjoittaminen, ryhmäesseitä, paneelikeskustelujen rakentaminen ja järjestäminen ulkoisilla panelisteilla, eduskuntapuolueiden kulttuuripolitiikan arviointia, liiketoiminta-analyysejä ja brändianalyysejä. Siihen päälle kaikki lyhyet tunneilla tehtävät, lyhyemmät ryhmätyöt.

Opetus on hyvin seminaari- tai työpajahenkistä, nimittäin yliopistomaisia luentoja meillä on melko vähän. Tunneilla opettajat käsittelevät asioita meidän kanssamme, eivät meille yksipuolisesti suunnattuina. Keskustelut ovatkin olleet kurssien parasta antia, ainakin mulle. Joillain kursseilla meillä on ollut avoimen AMK:n kautta opiskelijoiden joukossa myös yliopisto-opiskelijoita, jotka on olleet ihan fiiliksissä meidän hands-on-opetusmuodosta!

Koska meillä on kurssitöitä paljon, meillä on tosi vähän tenttejä.


Työelämäyhteydet

Lisäksi opintoihin on kuulunut neljä omaa itsenäistä projektia (100-120h työtä/projekti) ja tietysti kaksi harjoittelua (400h/harkka). Mun projekteja on olleet muun muassa kolme Galleriakeskiviikko-tapahtumaa (1. vuosi), Slushissa työskentely (2. vuosi), kaksi viime syksynä Ouluun tuottamaani seminaaria (3. vuoden syksy) ja nyt keväällä tuo verkkokauppaprojekti, mistä olen teille vähän jo jutellut (3. vuoden kevät). Molemmat harjoittelut tein yhtenä pidempänä pakettina (eli 800h) samaan paikkaan, ME Studiolle, viime vuoden keväänä.

Opinnot ovat siis hyvin monipuolisia, ja niistä löytyy jokaiselle varmasti jotakin. Meillä on tyyppejä, jotka tähtäävät töihin museoihin ja gallerioihin, itse taas olen enemmän business-suuntautunut ja mun kiinnostus on markkinoinnissa, somessa, brändäyksessä ja liiketoiminnassa. Tällä hetkellä kirjoitan opparia vaikuttajamarkkinoinnista, jota sain hieman perustella opparisemmoissa kulttuurituottajalle kuuluvana työalana, mutta läpi meni, koska onhan sisällöntuotantokin kutun työtä. Kulttuurituotanto on vähän niin kuin liiketaloutta, höystettynä kulttuurin kursseilla, ja jokainen voi suuntautua juuri niin kuin haluaa. Meidänkään luokan 40 hengestä kukaan ei ole samanlainen, vaan kaikilla on ne ihan omat juttunsa, jotka ovat sitten tulevaisuuden työelämässä omia vahvuuksia.

Kuinka hakea?

Miten meille sitten pääsee opiskelijaksi? Ihan normaalissa yhteishaussa, joka alkoi viime viikolla! Ennakkotehtävät, niiden ohjeet ja aikataulut löytyvät täältä. Haussa on monta vaihetta ja suuri osa karsiutuu, muttei sitä kannata pelätä. Hakemalla et menetä mitään!

Kulttuurituotanto antaa todella monipuoliset mahdollisuudet lähes mihin vain!

5 x edullista lempikosmetiikkaa

15.3.2018

Organic Shop: Brazilian Coffee Body Scrub -kuorintavoide
Äiti osti tätä mulle ja itselleen testiin viime syksyn I love me -messuilta, ja voi kuulkaas kaverit. Tuoksu on huumaava, sellainen suklainen kahvi, iho voi hyvin ja tuntuu kuin vauvan pepulta. Tästä on tullut yksi mun ihonhoidon kulmakivistä, ja yritän melkein jokaisella saunareissulla muistaa aina kuoria ihon, välillä myös saunavuorojen välissä suihkussa käydessä. Käytän tätä tosi varovaisesti hieroen silloin tällöin myös kasvoihin, eivätkä kasvot ole reagoineet kuin parhaalla mahdollisella tavalla. Äärettömän hyvä hinta-laatusuhde, sillä tämä 280ml purkki maksaa vain 4,50 euroa, ja on itseasiassa usein tarjouksessa n. 3 eurolla esim. Sokoksella.

Neutrogena: Visibly Clear Pink Grapefruit Oil-free Moisturiser -kosteusvoide
Aivan superhyvä kasvovoide, hinta-laatusuhde on tässä ihan äärimmäisen korkea. Jättää kasvoille puhtaan, viileän tunteen, ja on saanut mut rakastamaan ihonhoitorutiineja entisen syvän vihan sijaan. Tuoksu on raikas greippi, mikäs sen parempi aamuherättäjä. Käytin saman sarjan puhdistustuotteita Lontoossa asuessa yli 6 vuotta sitten, ja ajan kulusta huolimattsa edelleen tätä voidetta nyt käyttäessä mulle tulee kunnon tuoksufläsäri niihin Lontoon aamuihin, kun pesin kylmässä vessassa naamaa ennen luennoille juoksua :D Harmittaa, että välissä unohdin yli viideksi vuodeksi koko Neutrogenan olemassaolon.


L’Oréal: Brow Artist -kulmakynä
Lyömätön kulmakynä, joka sopii sellaiselle, joka ei osaa meikata. Eli mulle. Tällä saa piirrettyä ja muotoiltua karvat juuri niin luonnollisesti tai niin Instagram-kulmatyyliin kuin haluaa, ja sävy 303 Deep Brown on aivan täydellinen. Mietin jonkin aikaa vaaleamman ja tämän tummemman välillä, mutta vaalea oli ehkä himppasen liian punakka, ja tuota tummuutta pystyy aina vähän säätelemään tuolla harjapäällä, joten päädyin tummempaan! En ole katunut.

Essence: I love Extreme Crazy Volume mascara
Näistä Essencen alle neljä euroa maksavista ripsareista olen kokeillut kahta, ja molemmat on toimeet hyvin. Lemppariksi nousi kuitenkin XXX, jossa en harjaa lukuun ottamatta ole huomannut mitään eroa esimerkiksi aikaisempaan vuosia käytössä olleeseen suosikkiini eli Maybellinen Lash Sensationaliin. Alkuun tuo isohko harja otti aikansa opetella käyttämään, mutta nyt en varmaan osaisi enää muuta, ja lopputulos on ihan yhtä hyvä. Mulla on tosi itsepäisen suorat ripset, eivät pysy taivutettuina edes vedenkestävillä tuotteilla (niin kuin monilla kuulemma pysyy), ja tämäkään ei sitä tee, mutta ehdottomasti paras ripsari tässä vaiheessa elämää. Ja hinta-laatusuhteeltaan ihan naurettavan hyvä! Pakko testata kaikki Essencen ripsarit kyllä läpi, myös merkin muita ripsareita olen kuullut kehuttavan.

Flormar: Full Color Nail Enamel -kynsilakka

Tämä alle 2 euroa maksava kynsilakka yllätti kestävyydellään, ja osuin heti ensi ostamalla siihen täydelliseen sävyyn. Kaunis harmaaseen taittava, kylmän nude sävy on nimeltään FC05 Teddy Always with Me.

Kevään 2018 hot or not

12.3.2018

Kevättunnelmia jatkaen ajattelin pohdiskella läpi parit tänä keväänä tapetilla olevat trendit ja jakaa mielipiteeni siitä, onko ne mun mielestä kuumaa kamaa vai jotain, mitä en välttämättä itse hankkisi. Jakakaa tekin ihmeessä omat mielipiteenne tuolla kommenttiboksin puolella, näistä on hauska aina käydä keskustelua :D

Eiköhän aloiteta, ensin superkivoista trendeistä...

DEFINITELY HOT:


Jättikorvikset on tänä keväänä yksi näkyvimmistä trendeistä. Ainakin mun kaveripiirissä joka toiselle on yhtäkkiä ilmestynyt isoja killuttimia korviin! Myös kauppojen koruhyllyt oikein notkuu niistä, eli nyt on varaa mistä valita, ja isojen korvisten rakastajia hellitään. Ostoslistalla on itsellekin jotkut täydelliset yksilöt, mutta mulla on niille kovat vaatimukset. Korvisten täytyy olla ajattomat ja siksi väriltään neutraalit ja oikeastaan yksiväriset. Niiden täytyy myös olla kevyet, ettei koko korva venähdä... Vielä se täydellinen pari tulee vastaan! (vasen kuva, oikea kuva)


Sävy sävyyn -asut ihastuttivat erityisesti joitain viikkoja sitten, kun seurailin New Yorkin muotiviikoilla nähtyjä katutyylejä. Ajatuksena sävy sävyyn -puku ehkä jopa kauhistuttaa, erityisesti jos kyseessä ei ole musta, mutta lopputulos on kaikkea muuta. Kunnon bosslady-tyyli, varsinkin tuo oikeanpuoleinen! (vasen kuva, oikea kuva)


Vyölaukut on ihan supersöpöjä, jos ne on vaan tarpeeksi pieniä, yksinkertaisia ja neutraalin sävyisiä. Erityisesti reissussa ja kaupungilla on kiva jättää kädet vapaaksi ja kuljettaa mukana vain ne oleelliset tavarat. Ehdoton ei kuitenkin kunnon kasari- ja ysärityylisille versioille :D Aina muuten tulee mieleen vyölaukuista hands free belt satchel Tedin tyyliin, hohhohhooo... (vasen kuva, oikea kuva)


Samettipinnat sisustuksessa, niitä on kyllä kuolailtu oikein ajan kanssa. Erityisesti sykähdyttää vaaleanpunainen ja turkoosi sametti, ja olenkin hankkinut meidän muutaman vuoden vanhan turkoosin villamaton pariksi sohvalle varovaisesti vaaleanpunaisen samettityynyn. Täydellinen yhdistelmä, ah. (vasen kuva, oikea kuva)



VERY MUCH NOT:


Kissamaiset Matrix-aurinkolasit näyttää kyllä coolilta joillain tyypeillä, mutta myös epäkäytännölliseltä, kun niitä aina näkee vain laskettuna nenän päälle. En myöskään usko, että tämä aurinkolasimalli imartelee kovin monia kasvoja, varsinkaan meikäläisen pallopäätä... Jotain pientä eleganttia vibaa niissä on, mutta nope, en itseni kohdalla lämpene näille "nopeille". (vasen kuva, oikea kuva)


Vyölaukut pääsi kummallekin listalle, oikeanlaisen yksilön kanssa nimittäin saa olla aivan helkutin tarkkana...
(vasen kuva, oikea kuva)


Keltainen väri on ihastuttanut monia kavereitani tänä keväänä erityisesti sisustuksessa, ja onhan se kaunis ja pirteä, mutta en vielä toistaiseksi sille itse antaudu. Keltainen on oikeastaan aina ollut mulle vähän nou-nou, paitsi tosi, tosi kylmänä versiona sitä on joskus meillä näkynyt sisustustyynyissä kotona. Semmoinen lämmin auringonkukankeltainen ei kyllä nappaa, muuta kuin auringonkukkina. Ja narsisseina! (vasen kuva, oikea kuva)


Pyjamatrendi ei ole muistaakseni koskaan aikaisemmin miellyttänyt mun silmää, eikä se tee sitä tänäkään vuonna. Ylipäätään en lämpene missään kodin ulkopuolisessa vaatetuksessa kiiltäville kankaille, sillä kalliskin satiini näyttää mun mielestä usein halvalta. (vasen kuva, oikea kuva)

Toivottavasti näistä ei kukaan pahoita mieltään! Itseni tuntien vetelen toukokuussa ulkona keltainen pyjama päällä, Matrix-laseissa ja Aku Ankka -vyölaukku vyötäröllä killuen :D

Kevätkenkäinen nainen

9.3.2018

Ulkona vielä tuiskuttelee lunta ainakin täällä Helsingin päässä, mutta mun katse on jo keväässä. Erityisesti kenkien osalta! Joka vuosi oon niin kikseissä siitä kuivasta asfaltista, mikä tuolta jään ja loskamoskan alta lopulta paljastuu, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Näistä kuivista asfalteista haaveillen kaappiin on muuttaneet kahdet täydelliset kevätyksilöt, joista toiset tosin varmasti jakavat mielipiteitä...

Ainakaan Juuso ei ollut niistä niin hirveän innoissaan, hehe. Mutta mä tykkäänkin välillä vähän hassuista jutuista!


Jostain syystä viime vuonna vallinnut sukkabuutsi-trendi ei tavoittanut meikäläistä ennen kuin vasta tämän vuoden alkupuolella. Ja sitten se iskikin jo kovaa! Nämä beiget samettikaunokaiset on Asoksen valikoimista, ja jouduin vielä venkslaamaan kokojen välillä, ennen kuin tämä oma löytyi. Ja se itseasiassa olikin lopulta ihan se mun normikoko. Jostain ihme pistoksesta johtuen menin tilaamaan puolikkaan koon suuremman ensin, kun muistelin, että aiemmin Asoksella koot on olleet mulle pieniä. Summasummarum, oikea koko löytyi, ja kuten sukkabuutsit yleensä, nämä istuvat kuin hanskat, eikä sametti kiillä livenä noin paljon kuin kuvissa.

Mielessäni olen yhdistänyt nämä jo ainakin mustiin, korkeavyötäröisiin löysempiin housuihin! Aijjaijjai. Vähän sotivat mun shoppailusääntöjä vastaan siinä mielessä, etten haluaisi enää hirveästi ostaa mitään, mikä ei kestä aikaa. But trust me, näiden ostoa tuli hartaasti harkittua, enkä voisi olla tyytyväisempi.


Löysin pari vuotta sitten häämatkalta Jenkeistä täydelliset valkoiset Vansit (näkyy mm. tässä postauksessa) ja oon pian käyttänyt ne lähes roskiskuntoon. Ne vaan on olleet niin täydelliset duunikengät!

Samalla mussa syttyi rakkaus valkoisia tennareita kohtaan ja olenkin paniikissa etsinyt koko alkuvuoden uusia valmiiksi kevättä varten, Tukholmaa myöten. Sitten tuli vastaan nämä täydelliset nahkaiset yksilöt Vagabondilta! Olivat vielä tarjouksessa KooKengällä maaliskuun ajan, eli suosittelen tsekkaamaan, jos joku muukin ihastui :) Noiden ohuiden nauhojen tilalle pystyy vaihtamaan vähän paksummatkin nauhat, mitä nopeasti tsekkailin.

Mikäs on teidän kevätkenkätilanne, meikäläinen alkaa olla all set! ;)

USA: Los Angeles

8.3.2018

Nyt on vihdoin aika jatkaa vanhojen häämatkapostausten jakoa täällä, lukijatoiveesta! Aikaisemmat häämatkaan liittyvät postaukset löydät täältä! :)

Kaikista häämatkan kohteista, joita oli yhteensä se viisi kappaletta, Los Angeles varasti mun sydämen ihan ykkösenä. Ihmiset tuossa Enkelten Kaupungissa ovat niin toiveita ja unelmia täynnä, että se on lähes käsin kosketeltavaa kaupungin ilmapiirissä. Siellä positiivisuuden kehässä oli helppo hengittää, ja jokainen kohtamaamme paikallinen oli tosi ystävällinen - ei tietoakaan siitä "kuuluisasta" kalifornialaisesta pinnallisuudesta. Toisaalta saman kaupungin sisällä tuloerot on ihan valtavia, mutta niinhän se on nykyään kaikkialla.

Los Angelesissa tuntui, että jokainen paras piirre omassa itsessä on jatkuvasti pinnassa ja kaikki harmit unohtuu eikä niitä oikeastaan edes ole olemassa - hymyilin vaan koko ajan ihan 24/7. Olin onneni kukkuloilla silloinkin, kun seisottiin kiireessä kolme tuntia motarin ruuhkassa :D Tähän iloon ja onneen saattoi vaikuttaa myös se, että Kuuban jälkeen oli aika mahtavaa puhua taas englantia ja tulla ymmärretyksi, mutta ennen kaikkea se, että tässä vaiheessa kaikki kevään väsymys oli karissut pois ja oltiin saatu olla Juuson kanssa kaksin jo melkein kaksi viikkoa! ♥


Jos se olisi taloudellisesti mahdollista, haluaisin vielä joskus asua ja elää Kaliforniassa. Sen voin kuitenkin sanoa, että varmuudella Los Angelesiin ja Kaliforniaan tulen tekemään vielä monen monta matkaa, sen verran tuohon osavaltioon rakastuin ♥ Ajattelin tässä tammikuun pimeydessä palata tähän ihanaan, ihanaan paikkaan ja jakaa meidän reissun meininkejä teillekin! Oltiin kaupungissa ensimmäistä kertaa, joten paljon tuli kierrettyä turistijuttuja, mutta sen lisäksi nautittiin ihan paikallisestakin meiningistä.


Santa Monica, Venice ja Malibu. Kaikki nämä ihanat kilometrien mittaiset rantatiet joita huristella ja loputtomat kalifornialaiset, pitkät laiturit. Onnelliset ihmiset viettää arki-iltojaan sulassa sovussa turistien kanssa. Santa Monican laituri huvipuistoineen on monille leffoista ja telkkarista varmasti tuttu, ja kokemuksena se oli kyllä aivan ihana. Hengailtiin laiturilla ilman kelloon katsomista, käväistiin maailmanpyörässä kieppumassa (se pyöri yhdellä tiketillä ainakin miljoona kierrosta!), pelailtiin parin dollarin huvipuistopelejä, istuskeltiin laiturin penkeillä ja tuijotettiin vain auringon kimmeltäväksi maalaamaa merta.


Dodger Stadium. Käytiin katsomassa L.A. Dodgersien kotipeli heidän omalla Dodger Stadiumillaan, muistaakseni Coloradoa vastaan. Alunperin mun houkute lähteä katsomaan peliä oli se, että Juuso lupasi ostaa mulle ihka aidon jenkkiläisen vaahtohanskan, mutta lopulta tää peli oli yks koko reissun parhaista jutuista! En ollut koskaan aiemmin ollut katsomassa yhtään minkään lajin mitään peliä livenä, ja tuo stadion on aivan jäätävän suuri. Oli ihanaa natustella Juuson kainalossa ranskiksia ja Dodger's Dogia, syödä sinistä hattaraa ja huitoa sinisellä hanskalla aina, kun radiosta kuului "titi-di-titti-diiii-CHARGE!" Lähdettiin pelin loppupuolella vähän etuajassa jo pois, kun tulos oli arvattavissa ja ilta kylmeni yllättäen tosi nopeasti. Tämä oli ihan fiksu veto, sillä vaikka lähdettiin vähän ajoissa, oli liikenne stadionilta kaupunkiin silti jo hieman ruuhkautunut, pian se olikin jo tukossa...

Ostettiin liput peliin ja parkkiin etukäteen netistä, ja tää oli kyllä yksi mahtava kokemus bucket listiltä raksittavaksi! Vahva suositus, vaikkei urheilusta välittäisikään (niin kuin minä), nimittäin tuo stadionin tunnelma tempaisee mukaansa 100% varmuudella!


5th Helena Drive. Saatiin kesken reissua päähänpisto lähteä autoilemaan naapurustoon, jossa Marilyn Monroe aikoinaan asui ja jossa asuessaan hän myöhemmin kuoli. Tämä lähti liikkeelle siitä, että olin ottanut Kuubaan mukaan Marilynin elämänkerran ja lukenut sen siellä, minkä jälkeen Juuso aloitti sen lukemisen. Marilynin tarina on todella surullinen, mutta myös mielenkiintoinen ja mukaansatempaava, ja olinkin koko reissun ihan Marilyn-höyryissä, juuri Hollywood-teemaan sopivasti! Mä myös rakastuin Losissa ajeluun, ja erityisesti oli hauska ajella pikkuisempia katuja pitkin ja nähdä ihan normaalia lähiöelämää.

Idea etsiytyä Marilynin kotikadulle lähti myös siitä, että hän asui yhdellä helenoista. Losissa on naapurusto/alue, jonka kadut on kaikki nimetty "x helena drive", ja Marilyn asui osoitteessa 5th Helena Dr. Mun mielestä tällaiset randomit asiat on välillä tosi jänniä, ja iskettiinkin Santa Monicasta pois lähtiessä navigaattoriin tämä osoite. Ei tietysti käyty kadun vartta pidemmällä, mutta on silti mielettömän jännää ajatella, että olen seisonut siinä, missä joskus muinoin Marilynkin. Vau.


All Things Hollywood. Suosittelen syleilemään kaikki perinteiset turistijutut, vaikka yleensä matkatessa me niitä vähän vältellään - tässä tapauksessa ei. Ainakin Walk of Fame tähtikatuineen ja Chinese Theatre betoniin upotettuine kädenjälkineen kannattaa käydä vilkaisemassa! Yritettiin päästä tsekkaamaan kädenjälkiä parina päivänä, mutta vaikka kyseessä oli arkipäivät, oli teatterilla uusien elokuvien punaisen maton ensi-iltoja. Onneksi kävi tuuri, ja lopulta kolmantena päivänä teatterilla ei ollut ensi-iltaa, niin päästiin tsekkaamaan noi painaumat. Oispa hauska asua tuolla, pääsisi arkisinkin aina näkemään Hollywood-tähtiä ;)

Käveltiin tähtikatua nimiä tuijotellen, ja käytiin sitten etsimässä Harry Potter -näyttelijöiden ja Marilynin kädenjäljet ja kokeilemassa omaa kämmentä niihin. Marilynin jäljet olivat jo lähes pois kuluneet, niin moni on niihin koskenut... Hollywood Boulevardilta jatkettiin katsomaan rinteillä seisovaa Hollywood-kylttiä, ja oli se kyllä aika siistiä. Niin monessa tv-sarjassa, elokuvassa ja lehdessä sen on pienestä asti nähnyt, ja siinä se seisoi.


Shoppailijoiden Outlet-kylät. Käytiin pariin otteeseen autolla Citadelissa eli kylässä, joka on täynnä eri brändien outlet-myymälöitä. Meitä kiinnostivat lähinnä Vans, Converse ja Calvin Klein, mutta kierreltiin kyllä monessa muussakin. Syötiin myös paikan päällä. Kumpikin meistä osti Vansit 33 dollaria/pari ja paljon Calvinin alusvaatteita, minkä lisäksi Juuso osti paljon muutakin sekä Converselta että Vansilta.

Alet ei kaikissa kaupoissa olleet mitenkään erityisen matalia, mutta kaikesta sai vähintään jonkin verran alennusta. Ja olihan se kiva hoitaa reissun shoppailut "ulkoilmaostoskeskuksessa" :) Kylää kierrettiin kummallakin kerralla vähän kiireessä, eli kaikkia kauppoja ei ehditty koluta - helposti olisi saanut menemään vaikka päivän.


Universal Studios Hollywood. Ultimate-turistimesta, mutta aivan mieletön ja 100% lippuhintojensa arvoinen. Alue jossain määrin toimii edelleenkin Universalin elokuvien kuvauspaikkana, mutta varsinaisina houkuttimina toimivat elokuva- ja tv-historian tunnetuimpien ohjelmien teemapuistot ja vanhat lavasteet. Me käytiin tsekkaamassa mm. Simpson-kylä, Itse Ilkimys -alue, Moulin Rouge -maa ja studiokierros, joka kattoi mm. Täykkäreistä tutun Wisteria Lane -kadun. Erityisen monta tuntia vierähti meidän suosikissa, nimittäin viime vuonna avatussa Harry Potter -maassa!! Oisin oikeasti voinut jäädä asumaan sinne, ei varmaan yllätä ketään... Alue on rakennettu Tylyahoksi, eli kirjoista ja elokuvista tutuksi velhokyläksi, kaikkine upeine putiikkeineen, ravintoloineen ja oih. Alueen reunalta löytyy myös jättimäinen Tylypahka, jonka sisällä saa kävellä ja jossa päädytään lopulta mielettömään 4D-vuoristorataan.

Ruokailtiin Kolme Luudanvartta -ravintolassa, jossa ruoka oli herkullista ja turistimeininkiin nähden jopa ok-hintaista. Ostettiin Hunajaherttuasta kurpitsajuomaa ja suklaasammakoita ja lähetettiin Pöllölästä postikortteja. Da best.


Kukkamarketit. Näitä löytyy Losista useita, mutta kaikkein suurin taitaa olla tuo Los Angeles Original Flower Market, jossa mekin käytiin. Käytiin täällä vasta Losin viimeisenä päivänä, joten en viitsinyt ostaa majoituksellemme kukkia, mutta voi että sitä loistoa! Ja valikoimaa! Ja hintoja! Jos asuisin Losissa, hakisin tuolta joka viikko tuoreet kukat joka huoneeseen.


Majoitus. Yövyimme ihanalla ja merellisellä Marina Del Reyn alueella, josta oli kävelymatka Venice Beachille, Venicen vanhoille (jo vähän kuivahtaneille) kanaaleille, sekä ravintoloihin. Alue oli hieman kalliimpi, mutta siisti, turvallinen ja kaunis. Käytiin ihanaisella iltakävelyllä pimeällä Venice Beachilla viimeisen Los Angelesin illallisen jälkeen - parasta. ♥


Autoilu Los Angelesissa. Etukäteen palloteltiin kahden eri vaihtoehdon välillä: vuokratako auto vai surrautellaanko takseilla ja Uberilla vaan. Päädyttiin lopulta siihen, että vuokrataan oma, jotta ei tarvitse motariruuhkissa turhaan kriiseillä mittaria, eikä aina tarvitse tilata jotain jos halutaan lähteä käväisemään vaikka kaupassa. Ratkaisu oli oikea, ajettiin kuitenkin tosi paljon Kalifornian sisällä ja Nevadan puolellekin, jonne lopulta auto palautettiin. Mullahan ei ole ajokorttia, eli Juuso ajoi kaikki matkat, joten haluttiin vuokrata sellainen kaara, jolla jaksaa ajaa pidempiäkin matkoja. Juuso on ikänsä haaveillut avoautolla ajamisesta, joten jotenkin vahingossa me vuokrattiin ihan hullu Mustang, josta sai katon alas tarvittaessa :D

Los Angelesissa ajaminen oli näin pelkääjän paikalta katsottuna ihan mukavaa siihen nähden, että se on aika hurjaa. Kaistoja on noin miljoona, minkä lisäksi kimppakyytikaistoissa ja tulleissa on omat tulkitsemisensa. Kaikkein suurin ongelma Losin liikenteessä on varmasti autoilijoiden mielestä ne ainaiset ruuhkat. Aamuisin ja iltapäivisin puolen tunnin matkaan saattoi mennä heittämällä kaksikin tuntia. Onneksi opittiin nopeasti tätä ennakoimaan niin, ettei myöhästytty mistään, mihin meillä oli liput ostettuna. Ja ei kummaltakaan hirveämmin pinna palanut tässä asiassa. Mikäs siinä lomalaisena, autoradion tahtiin yhdessä lauleskellessa ja auringomaisemista nauttiessa, häämatkalaisen onnenkuplassa :)

Tämä Los Angelesista tällä kertaa - se todella on kaupunki, jossa unelmat toteutuvat. ♥ Pala sydäntä jäi 10 tunnin aikaeron päähän. Losista köröteltiin seuraavaksi kohti Orange Countya...

Miten kävi peruuntuneiden lentojen kanssa? Vol 2.

5.3.2018

Yksi teistä kyseli, mikä tilanne meillä on tällä hetkellä marraskuussa peruuntuneiden lentojen korvausten kanssa. Edellisen päivityksen asiaan voi lukea täältä. Tilanne ei ole edennyt sittemmin vielä mihinkään, sillä Lufthansan asiakaspalvelu ei vastaa korvausvaatimukseemme. Kohta on kulunut neljä kuukautta siitä, kun täytin heille korvausvaatimukset sähköpostitse ja sain käsittelynumeron. Facebookissakin olen asian hitaudesta kysellyt, mutta siellä on vastattu vain minun olevan käsittelyjonossa. Pitkät on jonot, joiden olemassaoloa alan vähän epäillä...

Oltiin jo asennoiduttu niin, että ei tulla koskaan mitään rahoja näkemään ja tästä lähtien boikotoidaan Lufthansaa. Ei niinkään tuon lentojen peruuntumisen vuoksi, eihän sille mitään voi, mutta ihan vain tämän toimimattoman asiakaspalvelun vuoksi. Päätettiin ennen luovuttamista kuitenkin kokeilla vielä Airhelpin avulla.

Kivan pölyinen pöytä, huomasin tästä kuvasta :D Pakko oli jynssätä heti...

Airhelp on siis lyhyesti selitettynä kansainvälinen palvelu, joka selvittää lento-ongelmani mun puolestani, kun annan heille siihen luvan. Jos he eivät onnistu saamaan minulle korvauksia, he eivät veloita mitään, mutta jos saan korvauksia, he vetävät välistä 25%. Se on tässä tapauksessa ihan fine, koska he osaavat ammattilaisina varmasti vedota sellaisiin oikeuksiin, joista minulla ei keskivertomatkustajana ole mitään tietoa.

Jo lyhyt keskustelu chatissa Airhelpin asiakaspalvelijan kanssa toi ihan öö wau -fiiliksen, koska kuulin kaikenmaailman oikeuksista, joista en ahkeranakaan matkustajan ollut koskaan kuullutkaan (esim. Montrealin yleissopimukset jne.) Tässä diilissä ei siis voi kuin voittaa, koska Lufthansan asiakaspalvelusta tuskin koskaan kuuluu mitään :D


Asia on nyt ollut Airhelpillä noin kuukauden päivät käsittelyssä, ja kokonaisuudessaan prosessi kestää 1-3 kuukautta. Melkein tosiaan jo hylättiin koko homma, mutta toisaalta ihan mielenkiintoista testata tuota Airhelpin palvelua ja nähdä, onko siitä mihinkään.

Onko teillä Airhelpistä kokemuksia? Jos prosessi johtaa korvauksiin, tulen ehdottomasti avaamaan tätä vielä uudelleen! :D

Helmikuun 2018 suosikit

1.3.2018

Uudet pesukoneet
Aikamoista meikäläisten tuuria, mutta sekä astianpesukone että pyykinpesukone hajosivat melkein yhtä aikaa, vain parin viikon erotuksella toisistaan. Eipä siinä, onneksi ollaan säästäväisiä ihmisiä ja pystyttiin heti säästötilin turvin tilaamaan uudet. Nyt on ihana nautiskella hyvin toimivista ja hyvää pesutulosta tekevistä kapineista, alkaa meikäläinen pyykkivihaajakin tykätä pyykinpesusta tämän myötä :D


Ihonhoito
Aloitin tammikuun lopussa uuden ihonhoitorutiinin, ja se on jo helmikuun aikana alkanut kantaa hedelmää. Aikaisemmin olen pessyt ihon vain yhdellä aineella ja jättänyt sen siihen (kosteuttaminenkin on ollut sattumanvaraista). Nyt olen putsannut ihon ensin 1 tai 2 aineella joka ilta, siihen päälle taputellut kasvovettä ja ollut lintsaamatta kosteusvoiteesta. Aamuisin olen putsannut ihon vielä misellivedellä, taputellut kasvovedellä ja lisännyt kosteusvoiteen imeytymään ennen meikkiä. Niin, ja olen vihdoin alkanut myös kuoria ihoa kaksi kertaa viikossa, siitäkin on tullut lintsattua aikaisemmin ihan liikaa. Tällä systeemillä on epäpuhtaudet ja couperosaihonkin punotus ja epätasainen väritys vähentynyt huomattavasti, eli aikaisempi ongelmaiho onkin ollut vaan hoidon puutteessa... Hups. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! :D

Koulu etenee
Enää noin 11 viikkoa ja kaikki kouluhommat pitäisi olla tämän tutkinnon osalta kokonaan paketissa, ihan hullua. Multa puuttuu vielä oppari, 2 kokonaista kurssia, 1 itsenäinen projekti ja tämän jakson taloushallinnon lopputentti jne., mutta sitten sitä ollaankin jo valmiita. Ja uskon kyllä, että pystyn tuon kaiken tekemään seuraavan 2,5 kuukauden aikana! Jiihaa.

Neulonta
Muistatteko, kun lokakuun suosikeissa uhosin aloittaneeni neulomisen uudelleen? No, eihän siitä mitään tullut. Otin uuden yrityksen nyt helmikuussa, ja kokonaisen neljän epäonnistuneen yrityksen jälkeen sain kuin sainkin eilen, helmikuun viimeisenä päivänä, tehtyä ensimmäisen täydellisen sukan! Siis se onnistumisen tunne, huhhuh. Nyt pitäisi vielä onnistua tekemään toinen samanlainen perään. But I can do this shit!


Ihana työfiilis
Koko helmikuun mulla on vallinnut töissä ihan superhyvä fiilis! Mun työkaverit on niin ihania, ettei työ edes tunnu työltä, ja vaikka kaupanala on helmikuussa aina tavallista hiljaisempaa, on sen korvanneet mukavat asiakkaat.

Ruotsin risteily
Käytiin Juuson kanssa kuun puolivälissä Ruotsin risteilyllä ja dallailtiin päivä Tukholmassa. Vaikka laivat alkaa olla monelle aika kliseitä nykyään, on ne mulle edelleen ihania kokemuksia. Aikuisiällä on tullut käytyä niin harvoin, etten ole päässyt kyllästymään, ja mulle nuo risteilyt on yleensä ennen kaikkea shoppailumatkoja ja rentoutumista ruoan parissa. Siis sen perinteisen alkoholin huuruisen ryyppyreissun sijaan. Ei niissäkään toki mitään vikaa, jos niistä tykkää! ;)

Koti tyhjenee
KonMaritus on vihdoin loppusuoralla! Viimeiset pari vuotta olen halunnut jotenkin tyhjentää tätä kotia, koska inhoan tavarapaljoutta ja rakastan avaruutta, ja nykyisessä kodissa on maailman surkeimmat säilytystilat sekä asunnon sisällä että ullakolla. Siivoaminenkin olisi mielekkäämpää, kun sitä ei tarvitsisi aloittaa hujanhajan olevien tavaroiden keräämisellä. Juuso taas haluaisi säilytellä paljon kaikenlaista, joten ollaan etsitty sitä kultaista keskitietä yhdessä. Pikkuhiljaa ollaan lähestymässä sitä kumpaakin miellyttävää lopputulosta ja sitä myöten alkaa toivottavasti olla fengshuit kohdallaan, aaah.