Mitä ulkomailla asuminen opetti

17.10.2017

Ulkomailla asumisestani tuli aikaa kesällä tasan viisi vuotta. Viisi vuotta on siis kulunut siitä, kun palasin yhden vuoden jälkeen Lontoosta takaisin Suomeen ja mietin, lähteäkö kesän jälkeen vielä jatkamaan opintoja London Metiin vai ei. Päätin olla jatkamatta. Ulkomailla asuminen oli kokemuksena silmiä avaava ja kokemusrikas, vaikkei se juuri siinä elämänvaiheessa ja iässä ollut minulle pitempiaikainen, pysyvä asia. Vaikka olin silloin vasta 21-vuotias ja näin jälkikäteen ajateltuna aivan lapsi, jäi tuosta vuodesta käteen ja selkärankaan monen monta oppia.

Elämä harvoin on mustavalkoista
Parikymppisellä Katrilla oli ajatuksissaan hyvin paljon teräviä kulmia, joita vuosi ulkomailla onneksi hioi pehmeämmäksi. Asiat eivät ole tosiaankaan ikinä mustavalkoisia, ja se todellinen värien kirjo on valtava. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä ulkopuolinen koskaan voi nähdä kaikkia niitä asioita, mitkä vaikuttavat toisen ihmisen elämään ja päätöksiin.


Kielitaito
Ennen Lontooseen muuttoa en ollut mitenkään erityisen vahva englanninkielessä. Kirjoitin lukiossa siitä muistaakseni M:n, ja todistuksessakin taitaa komeilla kasi. Olin kuitenkin katsonut paljon englanninkielisiä sarjoja ilman tekstityksiä jo välivuonna ennen Lontooseen lähtöä, ja muuton jälkeen jokin sitten naksahtikin päässä, ja englanti alkoi luistaa. Myös opettajilta tuli kurssitöistä "perfect grammar" -palautetta, kuten muillekin skandinaaviopiskelijoille, ja vuoden aikana myös sanavarasto laajeni huomattavasti!

Englanti on mulle edelleen tosi rakas kieli, ja käytän sitä edelleen automaattisesti arjessa jonkin verran pitäessäni yhteyttä brittiläisiin opiskelukavereihin ja muuten vaan heittoina, huomaamattani. Juuson kanssa jutellaan kotona välillä englanniksi pitkiäkin keskusteluja, enkä itseasiassa tiedä, että miksi :D Kai me vaan jaetaan se sama rakkaus tuota kieltä kohtaan, matkustetaan ja tykätään katsoa enkkusarjoja ilman teksityksiä, jolloin molemmille tuo kieli on mukava, eikä pelottava asia.

Erilaisuus on rikkaus
Oma tapa ei aina ole se oikea, eikä kukaan ole täydellinen. Jokainen ihminen on erilainen, ja se erilaisuus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja vahvuuksia. Vuosi opetti paitsi brittikulttuuria, myös Lontoon kansainvälisessä ympäristössä tapoja ympäri maailman, sillä opiskelukavereideni joukossa oli Euroopan kansalaisten lisäksi myös aasialaisia ja jopa jenkkejä. Oli hirvittävän rauhallista elää kaupungissa, jossa niin monissa eri taustoissa kasvaneet ihmiset elävät pääasiallisesti sopusoinnussa keskenään. Itse maahanmuuttajana tunsin oloni tervetulleeksi joukkoon, enkä joutunut koskaan kärsimään esimerkiksi rasismista - tämä tosin oli aikana ennen Brexitiä.

Erilaisuus toki aiheutti myös todella monia hämmentäviä ja ärsyttäviäkin tilanteita, mutta niistä selviää ja myös ne haastavat tilanteet kasvattivat.


Läheiset ihmiset
Kun oli vuoden poissa, ymmärsi viimeistään siinä vaiheessa sen, miten suuri rooli niillä omilla läheisillä on omassa elämässä. Ja ihan päivittäisessä arjessa, kun nähdään ja soitellaan. Lontoossa asuessa kaikilla ei ollut vielä älypuhelimia (ei myöskään mulla), ja yhteydenpito Suomeen päin rajoittui pitkälti niihin aikoihin, kun istui kotona koneen ääressä. Ellei sitten halunnut kasvattaa puhelinlaskuja. Nyt varmasti se olisi jo hyvin erilaista, kuin voisi milloin tahansa heittää Whatsappin kautta nopeasti viestiä, kuvia ja ääniviestejä.

Osa ystävyyssuhteista putosi vuoden aikana myös pois. Sen myötä uskon kuitenkin siihen, että joidenkin suhteiden on tarkoitus olla olemassa vain hetkellisesti, eikä siinä ole mitään väärää. Osa ystävistä on ja pysyi, ja suhde vahvistui vuoden fyysisestä erossaolosta huolimatta. ♥ Ja Lontoosta löysin elämääni myös uusia ystäviä, tottakai!

Rohkeus
Jälkikäteen olen pohtinut sitä rohkeutta, mikä 21-vuotiaasta Katrista löytyi vuonna 2011. Enää mussa ei olisi ihan sitä samaa, mutta toisaalta tässä elämänvaiheessa panoksia ja sitoumuksia on enemmän, kuin kuusi vuotta takaperin. Tällä hetkellä tiedän myös jossain määrin enemmän, mitä tulevaisuudelta ja elämältäni haluan. 21-vuotiaan kulmat ja särmät on siis ajan saatossa vähän pehmentyneet. Kuitenkin aina, kun jokin uusi asia pelottaa ja jännittää, palaan miettimään sitä hetkeä, kun päätin hyväksyä yliopistopaikan ja lähteä ihan extemporena asumaan toiseen maahan. Ja sitä, miten selvisin siitä kaikesta ongelmitta.

Jos siis joku siellä sattuu pohtimaan, uskaltaako lähteä, lähde. Varsinkin, jos sinulla ei ole vielä suuria sitoumuksia tai menetettävää, lähde. Voi olla, ettei se ole sinun juttusi, mutta jos ei paremmasta tiedä, voi jälkikäteen harmittaa ja sitten joutuu jossittelemaan.

Onko lukijoiden joukossa ulkomailla asuneita? Millaisia kokemuksia teillä on ollut, ja minkä opin haluaisitte jakaa muille? :)

6 kommenttia:

  1. Sulla on tosi Ihana blogi! Kivan tyylisiä postauksia laidasta laitaan! :) Tähän tekstiin samaistuin ja allekirjotan sanomasi. Ystävät karsiutuu vuosien varrella ja Suomea oppii arvostamaan ihan erilailla. Terkuin, Anniina http://www.meidanhaat.fi/haablogit/something-blue/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti ihanasta kommentista <3 Missä päin ulkomaita sä olet asustanut? :)

      Poista
    2. 6,5 vuotta Sveitsissä on tullut jo asusteltua. Vuodet vierii yllättävän nopeqsti, saispa joskus laitettua hidastus moodin päälle. :)

      Poista
    3. Vautsi, Sveitsi on aina ollut tosi kiehtova maa - vielä en ole päässyt käymään, mutta joskus se on ehdottomasti koettava, edes turistin näkökulmasta. :) Ja totta, aika vaan aina kulkee niin nopiaan...

      Poista
  2. Suosittelen kyllä tänne reissausta! Pieni maa, mutta kätkee niin paljon koettavaa ja nähtävää, että moni ei uskoisi kaikkea löytävän ainakaan täältä. esim. että täällä on myös palmuja. :D Oon hahamotellut kirjoitusta tästä oman blogini puolelle lähitulevaisuudessa ja avata vähän mitä kaikkea täältä turisti löytää lähinnä häämatkailijan näkökulmasta, mutta uskoisin sen myös olevan varteenotettava muuten vaan matkailijoillekkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, en olisi ikinä uskonut että Sveitsissä on palmuja :D Pitää pitää mielessä sun kirjoitukset, sitten kun saat ne valmiiksi, jos tulee vaikka lähdettyä Sveitsiin :)

      Poista