Ihana viikonloppu ja Matkamessut 2018

21.1.2018

Vitsit, tää viikonloppu on ollut kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan huippu! Eilinen meni päivän osalta pitkälti töissä, mutta illalla kokkailtiin yhdessä Juuson kanssa hunajaista uunilohta ja bataattiranuja. Tänään nukuttiin myöhään, möhnittiin ihan rauhassa kotona ja lähdettiin Matkamessuille fiilistelemään pinnalla olevia kohteita. Käydään tosi usein messuilla muuten juuri sunnuntaisin, jotenkin ei koskaan ole aikaa ennen sunnuntaita. Silloin on vähemmän porukkaakin liikkeellä, eli se on sinänsä ihan hyvä valinta messuilemiseen.

Toisaalta negatiivisena puolena osa messuständeistä aloittaa välillä purkamisen jo aikaisin, ja messuesittelijät saattaa olla jo vähän väsähtäneitä. Ihan ymmärrettävistä syistä tottakai, messut on aina rankkoja puristuksia kun koko ajan pitäisi olla reippaana, morjestaa tuhansia kävijöitä ja myydä sitä omaa tuotetta... Huhhuh!


Matkamessut oli kokonaisuudessaan tänäkin vuonna ihan kivat, kovasti riitti populaa myös sunnuntaina. Suunnattiin ihan intopiukeana SAS:n pisteelle moikkaamaan mun paikalla päivystänyttä ihanaa stuerttikaveria, ja samalla yritin vastata SAS:n haasteeseen... Jos olisin saanut 1 minuutin sisällä tirautettua poskelle näkyvän kyyneleen, olisin saanut osallistua Los Angelesin matkan arvontaan. Ja hitto, en onnistunut!! Mun lempparikohde (= Los Angeles) ja mun yleisin harrastus (= turha parkuminen), ja silti mä feilasin, en kestä. So close yet so far.


Hiljaisessa ympäristössä olisin saanut kyyneleet varmasti tulemaan, mutta siellä messumelun keskellä ja ihmisten tuijottaessa sain aikaiseksi vain kosteat silmät ja palan kurkkuun. Kauheaa itsensä kiduttamista, mutta oli kyllä kaikessa outoudessaan hauska haaste! :D Kävikö teistä kukaan Matkamessuilla, eritoten testaamassa tätä SAS:n haastetta? Onnistuiko joku?

Osallistuttiin myös messuvierailun loppupuolella SAS:n toiseen haasteeseen, eli meille lätkäistiin rintaan numerosarjat (mulle 2828 ja Juusolle 2827), ja jos oltaisiin löydetty messuilta kohtalotoveri samalla numerosarjalla, oltaisiin saatettu voittaa Malagan lennot. Harmitti, kun ei tajuttu napata noita numeroita heti messuvierailun alussa, ei nimittäin siinä vaiheessa jaksettu pyöriä tsiigailemassa numeroita kuin parikymmentä minuuttia eikä omaa vastakappaletta tullut enää vastaan. Buu.


silkkipaita Marimekko
housut ASOS Petite
laukku Rebecca Minkoff
nilkkurit Vagabond

Hauskaa oli, joka tapauksessa! Tykkään messuilla eniten juuri tällaisista toiminnallisista jutuista, niiden tavallisten arvontaan osallistumisien sijasta. Harmillista, että messuille osallistuminen on yrityksille niin sikakallista, että monella pienemmällä firmalla koko budjetti menee jo siihen muutaman neliön alueeseen, vaikka ideoita riittäisi kuinka. Sitten kävijät helposti ohittaa tällaiset firmat. Täytyy vetää itseä niskasta kiinni kaikilla tulevilla messuilla ja jaksaa tutustua edes suurimpaan osaan näytteilleasettajista, oli ständi millainen tahansa!

Kävittekö te Matkamessuilla? :) Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille!

5 matkahaavetta

19.1.2018

Tänään pärähtää käyntiin vuosittaiset Messukeskuksen Matkamessut, ja niiden kunniaksi päätin kertoa teille viisi tämän hetken matkahaavettani. Ollaan paiskittu paljon töitä ja oltu onnekkaita siinä mielessä, että monta matkahaavetta on jo saatu toteutettua, mutta niinhän se on, että jokainen matka synnyttää taas uusia unelmia! Seuraavan viiden vuoden sisällä haluaisin käydä seuraavissa viidessä paikassa...

(kuva)
Kappadokia, Turkki
Haluan yöpyä upeissa Anatolian niemimaan kiviluoliin rakennetuissa hotelleissa ja nauttia aamupalaa kymmeniä kuumailmapalloja katsellen. Haluan vaeltaa jonkin noista vuorista huipulle katsomaan auringonnousua tai -laskua, ja ennen kaikkea haluan kokea elämäni ensimmäisen kuumailmapalloajelun juuri täällä!

(kuva)
Kanada
Juuson paras kaveri asuu Kanadassa, ja aikeissa on ollut jo pari vuotta mennä käymään siellä. Aina vaan on tullut tielle joko raha tai aika, useimmiten aika. Haluttaisiin suunnata Kanadaan syysruskan aikaan, mutta taidetaan pian alkaa joustaa siitä, kun syksyisin aina sattuu ja tapahtuu joko koulu- tai työrintamalla :D Ystävämme saattaa myös olla jossain vaiheessa muuttamassa toiseen kaupunkiin, joten tällä hetkellä lentoja ei uskalla kohdekaupunkiin ostaa hirveän aikaisin. Sinä päivänä kun Kanadaan selvitään, haluan käydä tutkimassa jotain upeita luontokohteita, kansallispuistoja ja hengailla vaan paikallisten parissa!

(kuva)
New York
Pari vuotta sitten häämatkallamme rakastuin Yhdysvaltain länsirannikkoon, ja seuraavaksi haluaisin toteuttaa erittäin pitkäaikaisen haaveen itärannikosta, eli tietysti New Yorkista! Haluaisin katsastaa läpi kaikki telkkarista ja leffoista tutut paikat, ajella keltaisilla takseilla enemmän kuin sielu sietää, syödä katuhodareita, ihastella upeita eri alueita, hengailla Central Parkissa ja tutustua joka paikkaan kävellen. Paras matkustusajankohta voisi olla loppukevät tai alkusyksy, jolloin pahimmat helteet on ohi ja sää on juuri sopiva.

(kuva)
Santorini
Kreikassa olen käynyt jo useamman kerran, ja se on joka kerta yhtä ihana. Kuvissa upea mutta kuulemma luonnossa vähän rapistunutkin Santorini on vielä kokematta, ja ehdottomasti haluan päästä katsomaan noita upeita auringonlaskuja vielä joku päivä. Kreikkalaisten valkoinen arkkitehtuuri, maukas ruoka ja iloinen luonne on aina oikein kunnon energiakylpy, jonka jälkeen jaksaa palata arkeen uudella akulla.

(kuva)
Chefchaouen
Kuten osa lukijoista ehkä muistaa, oltiin tänne jo menossa marraskuussa, ennen kuin kävi vähän huonosti. Marokko on edelleen unelmien listalla, ja haluaisin nähdä sieltä useita eri kaupunkeja, ympäri maata. Ainakin Chefchaouenin, Casablancan, Essaouiran ja Marrakechin. Vielä jonain päivänä tämä onnistuu, vaikkei viime syksynä ollutkaan meidän kohtalo! Haaveissa on marokkolainen ruoka, kauniit metalliset valaisimet ja tekstiilit. Olisi mahtavaa löytää omaan kotiin oikea ja aito marokkolainen matto, jonka saisi raijata selkä vääränä Suomeen...

Lunta tupaan

18.1.2018

Yhdeksän päivän tiukan putken jälkeen oon tänään viettänyt ihanan hidasta vapaapäivää, joskin seurana oli ystävän lisäksi myös inhottava päänsärky. Tiedättekö sen tunteen, kun herää siihen, että pää halkeaa? Jep. Onneksi kuuma suihku, kunnon annos aspartaamia (= kokis zeroa, hehe), särkylääke ja raikas ilma auttoivat suurimmaksi osaksi, ja illaksi taidan haaveilla vielä kuumasta saunasta, eiköhän silloin lähde rippeetkin. Erityisesti, jos tuo aviomies innostuu antamaan vielä niskahieronnan löylyjen lämmössä :)


Aamulla köllöttelin sohvalla kriiseilemässä tekemättömistä kouluhommista, kunnes päätin, että nyt saa riittää, sä muija tarvitset vapaatakin. Ihastelin ulkona pyryttävää lunta, kiskaisin hiukset ponnarille, vähän meikkiä naamaan ja hyppäsin ratikkaan kohti lounastreffejä. Oli ihana nähdä Netta-kaveria pitkästä aikaa, niin hirveän helposti pääsee putkahtamaan aikaa meidän väliin, mutta onneksi sitten on aina ihana nähdä! Käytiin lounaalla ja vähän kiertelemässä kauppoja potentiaaliset villakangastakki-alet silmissä kiiluen. Ei napannut, pöh.


Netta napsaisi musta ja sinisestä takistani pikaiset kuvat tätä postausta varten! Kylmässä hytistessä en jaksanut säätää kameraa sen kummemmin, enkä huomannut, että kuvattiin vastavaloon, mutta näillä mennään. Onneksi on Photoshop! :D Muokkaan yleensä lähinnä valoitusta ja väritasoja (keltaista ja punaista), nyt jouduin vähän tasoittelemaan rakeisuuttakin. Netta oli muuten hyvä asemoimaan meikäläistä kuvan ruutuun juuri oikein, mikä onkin se tärkein, vaikka tämä taisi olla eka kerta kun kuvattiin yhdessä!


takki Monki
laukku Glitter
huivi Esprit
farkut ASOS Petite
maiharit Vagabond

Pari sanaa asusta. Jalassa olevat farkut eivät ole kirjoittamani oppaan ohjeiden mukaiset, eivät tosiaankaan, vaan valitsin jalkaan tarkoituksella lounasbuffan kestävät farkut :D Ja päänsäryissäni halusin pukeutua mukavasti. Nää on mulla yleensä jalassa myös kummitytön kanssa peuhatessa, niissä on hyvä kyykkiä ja oleilla, ei purista eikä kiristä.

Toiseksi: kuinka mahtava on mun uusi mummohuivi? Erityisen kiva se on värikkäiden takkien kaverina. ♥

Ihanaa torstain jatkoa kaikille!

Etelä-Afrikka: Safarilla

17.1.2018

Yksi Kapkaupungin odotetuimmista jutuista oli safari, joka tosin buukattiin vasta kahta päivää ennen, koska noh, koko meidän reissuhan oli aika nopeatempoinen :D Googlailtiin paljon eri safarivaihtoehtoja, ja päädyttiin meille parhaiten sopivien aikataulujen ja hyvän hinnan vuoksi Aquila-nimiseen yritykseen. Aquila sijaitsee kahden tunnin ajomatkan päässä Kapkaupungista, ja omistaa valtavan määrän maata, jonka sisällä se majoittaa useita eri eläinlajeja. Alueella elävät eläimet on pelastettu salametsästäjiltä, ja osa niistä on lähes sukupuuton partaalla. Aquila taistelee sekä salametsästäjiä ja sukupuuttoon kuolemista vastaan, ja on luonut eläimille niiden luonnollisia elinolosuhteita vastaavat ympäristöt, jotta ne voisivat rauhassa elää ja jopa toivottavasti lisääntyä.

Tavallaan safari siis oli "keinotekoinen", mutta onneksi hyvällä tarkoituksella. Ja maa-alue on tosiaan aivan valtava, ja joitain eläimiä saatiin etsimällä etsiä ja silti ei nähty kaikkia. Alueella pitäisi elää muun muassa gepardeja, sarvikuonoja, leijonia, gaselleja, hippoja, elefantteja, seeproja ja kirahveja.


Yllättävän harva yritys tarjosi puolen päivän safaria Kapkaupunki-kuljetuksineen, ja Aquila teki sen vielä melko "edullisesti", ainakin verrattuna muihin palveluntarjoajiin. Koko safari maksoi 140 euroa henkilöltä, sisältäen menopaluu-kuljetukset Kapkaupungista Aquilaan, tervetuliaisjuoman, lounaan, tunnin oleilun Aquilan upean majatalon piha-alueilla ja uima-altaalla sekä tietysti kahden tunnin safarin. Lähdettiin aamulla joskus ysin maissa Kapkaupungista, ja oltiin takaisin joskus neljän maita.

Jokaisen safarikokemus on erilainen, Insta-kuvista päätellen esimerkiksi elefantit saattavat joillain tulla suorastaan auton viereen, kun me taas saatiin tyytyä niiden osalta zoom-linssillä kuvaamiseen. Mutta eläimet edellä, ennen kaikkea! :) Seeprat ja sarvikuonot tulivat tuttavallisesti tosi lähelle autoa, se oli hauskaa.


Safarilla ajettiin supercoolilla aavikkohenkisellä katosautolla, ja eläinten lähelle pysähtyessä kuljettaja toimi myös oppaana, ja kertoi paljon mielenkiintoisia faktoja eläimistä, niiden historiasta ja elinolosuhteista. Samalla saatiin kysyä paljon omia kysymyksiä. Eläinten kokonaismäärää opas ei voinut kommentoida, sillä ilmeisesti salametsästäjät ovat yrittäneet tunkeutua myös Aquilan tilalle, sarvikuonojen perässä. Huhhuh!


Sellainen oli meidän safarikokemus! Sisämaassa sijaitsevalla Aquilalla on tilan yhteydessä toimiva majatalo/hotelli, jonka pihapiirit on aivan upeat: alueella kuljeskelee vapaana useita riikinkukkoja ja sieltä löytyy pari uima-allasta ja rivi aurinkotuoleja. Ylipäätään alueella vallitsee vain todella rauhallinen ja seesteinen tunnelma, ja oikein harmitti, ettei oltu tajuttu buukata safarin yhteyteen yhtä yötä tuolla! Ensi kerralla sitten :)

Onko teillä kokemuksia safareista? Haluaisin ehkä kokea safarin vielä jollain vähän kosteammalla alueella, kun Etelä-Afrikan maasto on niin kuivaa, jolloin eläinkantakin on hieman erilainen. Mutta aivan ihana kokemus oli tämäkin, ja joka pennin arvoinen!